Statsrådetn selonteko EU-politiikasta, ryhmäpuheenvuoro 19.6.2013, Astrid Thors

Ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston selonteosta EU-politiikasta, ruotsalainen eduskuntaryhmä

19.6.2013, kansanedustaja Astrid Thors

Arvoisa puhemies,

valtioneuvoston EU-selonteolla on monia ansioita, mutta Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää kuitenkin valitettavana, että aikajakso ei ulotu pidemmälle. Vajaan vuoden päästä pidettävien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen myös uusi komissio astuu virkaansa, ja nyt olisikin korkea aika tarkastella seuraava viisivuotiskautta vuodesta 2014 eteenpäin.

Suomi tarvitsee nimenomaan vision siitä, millaiseksi haluamme EU:n kehittyvän. Emme tarvitse EU:ta mutkistamaan arkeamme turhilla
määräyksillä, jotka voidaan hoitaa paremmin kansallisella tasolla. Tarvitsemme EU:ta kansalliset rajat ylittävien asioiden hoitamiseen – sallikaa minun mainita vain Itämeren suojelu hyvin konkreettisena esimerkkinä tai eurooppalaisen ja kansallisen maatalouden puolustamisen globaalissa
kilpailussa.

Talouskaan et tietenkään tunne kansallisia rajoja. Viime vuosia on hallinnut ilmiö, jota huolimattomasti kutsutaan eurokriisiksi, vaikka kriisi tarkasti ottaen ei ole yhteisvaluutan kriisi vaan pankki- ja velkautumiskriisi. Kriisi on valitettavasti varjostanut EU:n hyviä puolia alkaen pääsystä kotimaisia tai pohjoismaisia markkinoita laajemmille markkinoille, pääsystä maailman suurimmille sisämarkkinoille!

Arvoisa puhemies,

EU:n hyviin puoliin kuuluu myös euron meille tuoma korkojen ja valuutan vakaus niin asuntolainan ottajille kuin yrityksillekin. Niihin nkuuluu lisäksi nyt kriisin lääkkeeksi perustettu pankkivalvonta. Jos euro ja niin sanottu pankkiunioni olisivat olleet olemassa 1990-luvun alussa, Suomen
olisi ollut luontevaa kääntyä toisten EU-maiden puoleen lainan ottamiseksi. Kyse ei olisi ollut mistään ”moral hazard”-ilmiöstä, josta jotkut nyt
varoittavat.

Eurokriisi voidaan voittaa poliittisen, säännöstöön perustuvan valvonnan ja markkinapaineen yhdistelmällä, ei pelkästään markkinoiden avulla. Ja velkakriisiä on torjuttava muun muassa tehokkain veroeroosion vastaisin toimin kuten yhteistä yritysveropohjaa koskevan järjestelmän avulla.

Arvoisa puhemies,

mutta EU:ssa on myös muita yhteisesti valvottavia asioita. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa erityisesti korostaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien valvontaa ja seurantaa sekä oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamista kaikissa jäsenmaissa, niin vanhoissa kuin uusissakin. Tässä vaaditaan tiukempaa otetta niin komission kuin jäsenvaltioidenkin taholta ja Suomen osalta toimenpiteidenparempaa koordinaatiota.

Rikkaruohoihin, jotka on tehokkaasti kitkettävä Euroopasta, kuuluu myös korruptio, johon myös kiinnitetään huomiota selonteossa. Kysymys
onkin siitä, että emmekö tarvitsisi eurooppalaisen syyttäjätahon tarttumaan rajat ylittävään rahanpesuun ja korruptioon.

Arvoisa puhemies,

mutta palatakseni EU:n hyviin puoliin, vapaata liikkuvuutta on syytä puolustaa yhtä voimakkaasti kuin sisämarkkinoitakin. Liikkuvuuden
lisääminen on itse asiassa osa talouskriisin ratkaisua. Kyse on esimerkiksi siitä, onko sosiaalivakuutusjärjestelmien koordinaatio riittävä edistämään jäsenmaiden välistä muuttoa eikä estämään sitä. Tässä Pohjola voisi tarvittaessa toimia pilottihankkeena ja laboratoriona.

Rakennepolitiikka kuuluu myös EU:n hyviin puoliin. Hyvänä´tarkoituksenahan on kehitys- ja hyvinvointierojen tasaaminen Euroopassa ja
yksittäisissä maissa. Meillä on kuitenkin oikeus odottaa enemmän tuloksia, varsinkin parempana osallistumisena maiden ja alueiden taholta.

Maailmanpolitiikan viime vuosien suuria muutoksia on, että eri G-ryhmät ovat saaneet todellista merkitystä globaalien kysymysten ratkaisemisessa. Paras mahdollisuutemme näihin ratkaisuihin vaikuttamiseksi on toimiminen EU:n kautta – ja tällöin meidän intressissämme on, että EU:n toimintakykyä blokkina vahvistetaan ja EU:n vaikutusvalta turvataan.

EU:n kilpailukyky ei kasva huippukokousten julistuksin, jollei jäsenmaissa ole halua ja kykyä tarvittavien uudistusten tekemiseen.  Viimeisimmät perussopimusten muutokset ja makrotaloudellisen epätasapainon valvomiseksi tehdyt järjestelyt tuovat kuitenkin keinoja, jotka voivat todella sysätä tarpeellisia uudistuksia eteenpäin. Kuitenkin edelleen pätee sääntö, jonka mukaan työ kilpailukyvyn parantamiseksi on suurimmaksi
osaksi tehtävä jäsenmaissa, niin kauan kuin koulutus ja työmarkkina-asiat ovat suurimmaksi osaksi kansallisia kysymyksiä.

Arvoisa puhemies,

meidän tulee myös voida odottaa enemmän tuloksia yhteiseltä ulkosuhdehallinnolta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmä pitää esimerkiksi valuvikana
rakenteessa sitä, että kehityspolitiikka jätettiin ulkopuolelle, niin integroituna kuin se on yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Nyt toteutettava arviointi tuottaa toivottavasti tulokseksi parannuksia myös yksittäisen EU-kansalaisen konsuliasioihin. Jos kaikki jäsenmaat eivät halua olla mukana, sen ei pidä estää muita etenemästä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen selonteossa on ”Eurooppa-linnoituksen” makua ankarana siirtolaisuuden valvontana
ja laittoman maahanmuuton leimaamisena rikokseksi rikosten joukossa. Meidän on muistettava, että Eurooppa on muusta maailmasta ja muista maanosista tulevasta työvoimasta riippuvainen. Maat, joilla on hyvin tiukasti ulkomaalaisiin suhtautuvan maine, eivät myöskään houkuttele hyvin koulutettua ja haluttua työvoimaa, jota niin kovasti tarvitsisimme.

Arvoisa puhemies,

yhtenä pienistä EU-maista Suomen on kaikki syy pitää kiinni niin sanotusta yhteisömenetelmästä, jonka veturina on komissio. Kuitenkin
valtioidenvälisyys on saanut jalansijaa. Nyt tarvitaan uusia otteita komission vahvistamiseksi yhteisön takuumiehenä. Yhtenä tällaisena voisi olla ajatus siitä, että poliittiset ryhmät jo ennen parlamentin vaaleja nimeäisivät ehdokkaansa komission puheenjohtajan tehtävään, ja lisäisivät siten tehtävän arvovaltaa.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä meillä on myös syytä tehostaa EU-asioiden kansallista valmistelua. Eduskunnan ja suuren valiokunnan
saamien asiakirjojen tulee olla havainnollisempia, ja hieman lisää aikaa asiakirjojen lukemiseen ennen kokouksia vahvistaisi parlamentaarista valvontaa.

Samaa demokraattista valvontaa on vahvistettava myös EU:n tasolla. EU:lle olisi hyväksi hallintolaki, joka sitoisi kaikkia unionin toimielimiä ja
joka turvaisi hallinnon avoimuuden vahvistumisen eikä sen heikkenemistä.