Astridin kuulumiset

Makupaloja

Lue lisää »

Päiväkirjassa tänään

Kyproksesta – selityksen makua

Tänään Euroopan neuvoston sivuilla julkaistiin ns MONEYVALin rapotti rahanpesusta Kyproksella – järjestö on EN:n erikoiselin rahanpesusäädösten valvontaa varten. En kyllä voi välttyä siitä että tässä on selityksen makua – koska ao järjestö oli 3 kertaa 2000-luvulla antanut puhtaat paperit Kyprokselle että kaikki on kunnossa.

Lue lisää »

Lehdistötiedotteet

Suomen kielen asema Ruotsin korkeakoulussa huolestuttaa

RKP, Lehdistötiedote 24.6.2013

Julkaisuvapaa heti

Suomen kielen asema Ruotsin korkeakouluissa huolestuttaa Rkp:n Astrid Thorsia

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Astrid Thors patistaa opetusministeriä tukemaan suomen kielen asemaa Ruotsissa.

Huolen taustalla on se, että suomen kielen opetus on lakkautettu tai uhattuna useassa ruotsalaisessa korkeakoulussa. Nyt uhattuna on
suomen kielen ja kulttuurin keskus Mälarlaakson korkeakoulussa.

- Ruotsissa on pyritty vahvistamaan suomen kieltä hallintokielenä sellaisissa kunnissa, jossa asuu paljon suomenkielisiä. Suomen kielen opetuksen lakkauttaminen uhkaa vesittää näitä tavoitteita, kertoo Thors. Ilman suomen kielen opetusta kunnat eivät saa sitä henkilökuntaa, jota tarvitaan suomenkielisten palvelujen ylläpitämiseksi. Thors nosti asian esille opetusministeri Kiurulle esitetyssä kirjallisessa kysymyksessä, jossa Thors kysyy jos opetusministeri on keskustellut asiasta ruotsalaisten kolleegojensa kanssa.

- Olisi luonnollista yhdessä miettiä mitä voimme tehdä jotta useampi opiskelija olisi kiinnostunut suomen kielen
korkeakoulu-opiskelusta.

Meillä on jo nyt yhdessä Finska NU projekti jossa herätetään nuorempien kiinnostus suomen kieleen.

Lisätietoja: Kansanedustaja Astrid Thors, 09-432 3100

Lue lisää »

Kolumnit ja puheet

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta, ryhmäpuheenvuoro 19.6.2013, Astrid Thors

Valtioneuvoston EU-selonteolla on monia ansioita, mutta Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää kuitenkin valitettavana, että aikajakso ei ulotu pidemmälle. Vajaan vuoden päästä pidettävien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen myös uusi komissio astuu virkaansa, ja nyt olisikin korkea aika tarkastella seuraava viisivuotiskautta vuodesta 2014 eteenpäin.

Suomi tarvitsee nimenomaan vision siitä, millaiseksi haluamme EU:n kehittyvän. Emme tarvitse EU:ta mutkistamaan arkeamme turhilla
määräyksillä, jotka voidaan hoitaa paremmin kansallisella tasolla. Tarvitsemme EU:ta kansalliset rajat ylittävien asioiden hoitamiseen – sallikaa minun mainita vain Itämeren suojelu hyvin konkreettisena esimerkkinä tai eurooppalaisen ja kansallisen maatalouden puolustamisen globaalissa
kilpailussa.

Talouskaan et tietenkään tunne kansallisia rajoja. Viime vuosia on hallinnut ilmiö, jota huolimattomasti kutsutaan eurokriisiksi, vaikka kriisi tarkasti ottaen ei ole yhteisvaluutan kriisi vaan pankki- ja velkautumiskriisi. Kriisi on valitettavasti varjostanut EU:n hyviä puolia alkaen pääsystä kotimaisia tai pohjoismaisia markkinoita laajemmille markkinoille, pääsystä maailman suurimmille sisämarkkinoille!

Arvoisa puhemies,

EU:n hyviin puoliin kuuluu myös euron meille tuoma korkojen ja valuutan vakaus niin asuntolainan ottajille kuin yrityksillekin. Niihin nkuuluu lisäksi nyt kriisin lääkkeeksi perustettu pankkivalvonta. Jos euro ja niin sanottu pankkiunioni olisivat olleet olemassa 1990-luvun alussa, Suomen
olisi ollut luontevaa kääntyä toisten EU-maiden puoleen lainan ottamiseksi. Kyse ei olisi ollut mistään ”moral hazard”-ilmiöstä, josta jotkut nyt
varoittavat.

Eurokriisi voidaan voittaa poliittisen, säännöstöön perustuvan valvonnan ja markkinapaineen yhdistelmällä, ei pelkästään markkinoiden avulla. Ja velkakriisiä on torjuttava muun muassa tehokkain veroeroosion vastaisin toimin kuten yhteistä yritysveropohjaa koskevan järjestelmän avulla.

Arvoisa puhemies,

mutta EU:ssa on myös muita yhteisesti valvottavia asioita. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa erityisesti korostaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien valvontaa ja seurantaa sekä oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamista kaikissa jäsenmaissa, niin vanhoissa kuin uusissakin. Tässä vaaditaan tiukempaa otetta niin komission kuin jäsenvaltioidenkin taholta ja Suomen osalta toimenpiteidenparempaa koordinaatiota.

Rikkaruohoihin, jotka on tehokkaasti kitkettävä Euroopasta, kuuluu myös korruptio, johon myös kiinnitetään huomiota selonteossa. Kysymys
onkin siitä, että emmekö tarvitsisi eurooppalaisen syyttäjätahon tarttumaan rajat ylittävään rahanpesuun ja korruptioon.

Arvoisa puhemies,

mutta palatakseni EU:n hyviin puoliin, vapaata liikkuvuutta on syytä puolustaa yhtä voimakkaasti kuin sisämarkkinoitakin. Liikkuvuuden
lisääminen on itse asiassa osa talouskriisin ratkaisua. Kyse on esimerkiksi siitä, onko sosiaalivakuutusjärjestelmien koordinaatio riittävä edistämään jäsenmaiden välistä muuttoa eikä estämään sitä. Tässä Pohjola voisi tarvittaessa toimia pilottihankkeena ja laboratoriona.

Rakennepolitiikka kuuluu myös EU:n hyviin puoliin. Hyvänä´tarkoituksenahan on kehitys- ja hyvinvointierojen tasaaminen Euroopassa ja
yksittäisissä maissa. Meillä on kuitenkin oikeus odottaa enemmän tuloksia, varsinkin parempana osallistumisena maiden ja alueiden taholta.

Maailmanpolitiikan viime vuosien suuria muutoksia on, että eri G-ryhmät ovat saaneet todellista merkitystä globaalien kysymysten ratkaisemisessa. Paras mahdollisuutemme näihin ratkaisuihin vaikuttamiseksi on toimiminen EU:n kautta – ja tällöin meidän intressissämme on, että EU:n toimintakykyä blokkina vahvistetaan ja EU:n vaikutusvalta turvataan.

Lue lisää »

Seuraa Astridia

RSS Facebook Twitter YouTube