Kolumnit ja puheet

24.6.2013

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta, ryhmäpuheenvuoro 19.6.2013, Astrid Thors

Valtioneuvoston EU-selonteolla on monia ansioita, mutta Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää kuitenkin valitettavana, että aikajakso ei ulotu pidemmälle. Vajaan vuoden päästä pidettävien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen myös uusi komissio astuu virkaansa, ja nyt olisikin korkea aika tarkastella seuraava viisivuotiskautta vuodesta 2014 eteenpäin.

Suomi tarvitsee nimenomaan vision siitä, millaiseksi haluamme EU:n kehittyvän. Emme tarvitse EU:ta mutkistamaan arkeamme turhilla
määräyksillä, jotka voidaan hoitaa paremmin kansallisella tasolla. Tarvitsemme EU:ta kansalliset rajat ylittävien asioiden hoitamiseen – sallikaa minun mainita vain Itämeren suojelu hyvin konkreettisena esimerkkinä tai eurooppalaisen ja kansallisen maatalouden puolustamisen globaalissa
kilpailussa.

Talouskaan et tietenkään tunne kansallisia rajoja. Viime vuosia on hallinnut ilmiö, jota huolimattomasti kutsutaan eurokriisiksi, vaikka kriisi tarkasti ottaen ei ole yhteisvaluutan kriisi vaan pankki- ja velkautumiskriisi. Kriisi on valitettavasti varjostanut EU:n hyviä puolia alkaen pääsystä kotimaisia tai pohjoismaisia markkinoita laajemmille markkinoille, pääsystä maailman suurimmille sisämarkkinoille!

Arvoisa puhemies,

EU:n hyviin puoliin kuuluu myös euron meille tuoma korkojen ja valuutan vakaus niin asuntolainan ottajille kuin yrityksillekin. Niihin nkuuluu lisäksi nyt kriisin lääkkeeksi perustettu pankkivalvonta. Jos euro ja niin sanottu pankkiunioni olisivat olleet olemassa 1990-luvun alussa, Suomen
olisi ollut luontevaa kääntyä toisten EU-maiden puoleen lainan ottamiseksi. Kyse ei olisi ollut mistään ”moral hazard”-ilmiöstä, josta jotkut nyt
varoittavat.

Eurokriisi voidaan voittaa poliittisen, säännöstöön perustuvan valvonnan ja markkinapaineen yhdistelmällä, ei pelkästään markkinoiden avulla. Ja velkakriisiä on torjuttava muun muassa tehokkain veroeroosion vastaisin toimin kuten yhteistä yritysveropohjaa koskevan järjestelmän avulla.

Arvoisa puhemies,

mutta EU:ssa on myös muita yhteisesti valvottavia asioita. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa erityisesti korostaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien valvontaa ja seurantaa sekä oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamista kaikissa jäsenmaissa, niin vanhoissa kuin uusissakin. Tässä vaaditaan tiukempaa otetta niin komission kuin jäsenvaltioidenkin taholta ja Suomen osalta toimenpiteidenparempaa koordinaatiota.

Rikkaruohoihin, jotka on tehokkaasti kitkettävä Euroopasta, kuuluu myös korruptio, johon myös kiinnitetään huomiota selonteossa. Kysymys
onkin siitä, että emmekö tarvitsisi eurooppalaisen syyttäjätahon tarttumaan rajat ylittävään rahanpesuun ja korruptioon.

Arvoisa puhemies,

mutta palatakseni EU:n hyviin puoliin, vapaata liikkuvuutta on syytä puolustaa yhtä voimakkaasti kuin sisämarkkinoitakin. Liikkuvuuden
lisääminen on itse asiassa osa talouskriisin ratkaisua. Kyse on esimerkiksi siitä, onko sosiaalivakuutusjärjestelmien koordinaatio riittävä edistämään jäsenmaiden välistä muuttoa eikä estämään sitä. Tässä Pohjola voisi tarvittaessa toimia pilottihankkeena ja laboratoriona.

Rakennepolitiikka kuuluu myös EU:n hyviin puoliin. Hyvänä´tarkoituksenahan on kehitys- ja hyvinvointierojen tasaaminen Euroopassa ja
yksittäisissä maissa. Meillä on kuitenkin oikeus odottaa enemmän tuloksia, varsinkin parempana osallistumisena maiden ja alueiden taholta.

Maailmanpolitiikan viime vuosien suuria muutoksia on, että eri G-ryhmät ovat saaneet todellista merkitystä globaalien kysymysten ratkaisemisessa. Paras mahdollisuutemme näihin ratkaisuihin vaikuttamiseksi on toimiminen EU:n kautta – ja tällöin meidän intressissämme on, että EU:n toimintakykyä blokkina vahvistetaan ja EU:n vaikutusvalta turvataan.

Lue lisää »

15.5.2013

Ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston tiedonannosta Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä, 15.5.2013, ryhmäpuheenvuoro Astrid Thors

Arvoisa puhemies,
mitä tekee pankki tai takaaja, jos lainanottajalla on vaikeuksia noudattaa alkuperäistä lyhennyssuunnitelmaa? Varmasti on pankkeja, jotka hätiköidysti irtisanovat lainan ja tyytyvät kirjaamaan luottotappion. Samoin on varmasti takaajia, jotka haluavat vetäytyä nopeasti, vaikka olisivatkin tuolloin vaarassa joutua viulujen maksajiksi.

Lue lisää »

24.2.2013

Mikä on rannikon salaisuus – tyrni, silakka vai yhdessä, Töölöläinen 24.2.2013

Svenskösterbottningarnas – tai ns rantaruotsalaisten sydämet olivat haljeta ilosta pari viikkoa sitten kun Jonathan Åstrand juoksi uuden sisähallin SE:n, Krista Siegfrids voitti UMK:n ja Andreas Romar melkein nousi korokkeelle alppihiihdossa samana viikonloppuna. Jopa Iltasanomat huusi lööpillään – IHMERANNIKKO.

Ja sitten tuli Eurostatin tilasto, joka kertoi että Ahvenanmaalla työllisyysaste oli EU- maiden korkein vuonna 2011 ollen 78,5 %. Vain Sveitsin joillakin alueilla, esim. Zurichssä oli Ahvenanmaata korkeampi työllisyysaste. Myös rannikon pienissä kunnissa kuten Korsnäsissä on käytännössä usein täystyöllisyys.

Mutta paitsi korkeampi työllisyysaste, tehdään myös Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla pidempiä työuria kuin muualla Suomessa. Jos kaikki tekisivät yhtä pitkiä työuria, ja työllisyysaste myös olisi samaa luokkaa, ei Suomella olisi kestävyysvajetta. Työurien osalta ero joihinkin mannersuomalaisiin maakuntiin on jopa 8 -9 vuotta.

Jo aiemmin tilastonikkarit keksivät, kun vaikutti siltä, että vanhenemme ja vähenemme, että närpiöläinen nainen sammuttaa valot Suomesta – viimeisenä suomalaisena. Onneksi tilanne ei enää näytä sellaiselta. Mutta sanonta syntyi siitä että länsirannikollamme eletään myös kauemmin kuin muualla maassa.

Dosentti Markku T. Hyyppä on perusteellisesti tutkinut eroja ja julkaissut kirjoituksia aiheesta,

Lue lisää »

23.12.2012

Joulunalusaikaa – hiljentymistä vai kulutusjuhlaa?

6.12. merkitsee meille suomalaisille veteraanien ja edellisten sukupolvien muistamista ja kunnioittamista. Kuitenkin
me kansanedustajat voisimme myös vähän enemmän muistaa viisaita edeltäjiämme – miten nämä valtiopäiville vain runsaat kuukautta aikaisemmin valtakirjansa saaneet edustajat osasivat tarttua tilaisuuteen ja julistaa maamme itsenäiseksi – kun siihen tarjoutui tilaisuus. Kuten oppineet ovat sen kuvanneet, yksi Suomi-ihmeen ilmentymiä on nimenomaan itsenäisyysjulistus 1917.

Lue lisää »

19.11.2012

Handla varsamt med orden demokratiskt underskott! Artkel i tidningen Eurooppalainen 2/2012

Kommer ni ihåg debatten om det sk Bolkestein- direktivet, dvs direktivet om tjänster på den inre marknaden ? Flere av de sk debattörer, som var kritiska mot direktivet, hämtade sina argument ganska direkt från länder där tjänsterna är väldigt reglerade. Ofta ” glömdes” det att i Norden har vi relativt fria marknader, men istället starka skyddssystem som träder in för att ingen skall lämnas vind för våg.

Lue lisää »

13.11.2012

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan EU-keskustelussa 13.11.2012, kansanedustaja Astrid Thors

Tämän päivän EU-keskustelu antaa meille mahdollisuuden keskustella siitä, millaisen haluamme tulevaisuuden EU:sta.

– miten takaamme demokraattisen vaikuttamisen niillä alueilla, joilla EU tekee useita yhteispäätöksiä?

- miten pidämme huolta siitä, että Eurooppa-neuvoston päätökset on hyvin pohjustettu?

- miten suhtaudumme kehitykseen, joka viittaa integraation todella kulkevan eri tahtia eri maissa

- miten käsittelemme Euroopassa yhdessä tulevaisuuden haasteita, kun talouden mahti siirtyy yhä enemmän muille mantereille samanaikaisesti kun monien EU- maiden talouskasvu ja kilpailukyky on uhattuna samoin kuin myös yhteiskunnan vakaus?

Pohjola koetaan menestyksen alueeksi, jossa olemme onnistuneet uudistumaan ja jossa olemme panostaneet koulutukseen ja innovaatioihin.

Lue lisää »