Vain kuljettaminen on välttämätöntä? Töölöläinen 8.8.2012

Tämä matka olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, erityisesti kun on ollut sellaisia Eurooppaan liittyviä tehtäviä kuten minulla.

Sellainen tunne on päällimmäisenä, kun takana on edestakainen automatka eteläisempään Eurooppaan; mittariin tuli lähes 5000 km. Ajeltu on aikaisemminkin, interrailattu on, muttei koskaan näin pitkää automatkaa, ei edestakaisin eikä yhteen suuntaan.

Etukäteen olin pelännyt saksalaisten ajotyyliä, he kun tulevat kuin ohjukset moottoritien vasenta kaistaa, mutta nyt tuntui kuin järki olisi voittanut. Edelleen on kuitenkin meikäläiselle aika stressaavaa, kun silloin tällöin takaa tulee valoshow ja mielenosoituksia, joissa halutaan sinun ymmärtävän olevasi tumpelo liikenteessä – ja hiki nousee pintaan. Kaikkien maiden ajotyylistä olisi meikäläisellä tietenkin sanottavaa vielä paljon, kuten että joissakin maissa kaistoilla ei ole merkitystä, ei edes kun ajellaan kapeilla vuoristoteillä (niistä en pidä paljon, kun kaksi eniten käyttämäni Suomen valtatiet  ovat olleet 1 ja 3!).

Päällimmäisenä huomiona, uskallan kuitenkin väittää, on liikenteen määrä. Onko nyt kaikki tämä kuljettaminen välttämätöntä, kysyn hieman yksinkertaistaen. Vaikka lomakausi oli alkanut Pohjois-Euroopassa, hyvin suuri osa kuljetuksista oli rekkakuljetuksia. Olemmeko ollenkaan onnistuneet pyrkimyksissämme siirtää tavarakuljetuksia raiteille tai vesillä kuljetettavaksi ? Vuosituhanteen vaihteessa tavarajunien keskinopeus oli alle20 kmtunnissa! Liikennejärjestelmät eivät todellakaan kestä että siirretään enemmän maanteille kuljetettavaksi, niin kuin on pelätty kun ns rikkidirektiivistä keskusteltiin. Ja rikistä puheenollen, tällä kertaa en nähnyt Etelä-Saksassa huonosti voivia metsikköjä – muistattehan aikaisemmat kauhukuvat happosateiden pilaamista metsistä.

Mutta myös Saksassa jouduin taas kerran toteamaan, että ”do not jump to conclusions” – älä tee johtopäätöksiä liian nopeasti. Ollessani meppi jouduimme joskus kulkemaan autokuljetuksilla Ranskan Strasbourgista Frankfurtin lentokentälle. Silloin päättelin, että Saksassa on rumimmat moottoritiet. – Nyt huomasin, että ao. osuudella edelleen oli Saksan rumimmat moottoritiet. Edelleenkin katson, että Ranskan moottoritiet suunnitellaan myös maisemallisesti kauniiksi. Saa olla toistakin mieltä!

Liikenteen kustannusten kattaminen on aina poliittisesti herkkä kysymys. Jossain maissa auton hankinta maksaa paljon ((Suomi ja Tanska), joissakin maksetaan enemmänkin auton vuosittaisesta käytöstä, joissakin taas polttoaineista ja sitten ovat ne kuuluisat tietullit ja tiemaksut. Oli mielenkiintoista verrata Sveitsin ja Italian järjestelmiä – vaikkakin oikeudellisesti vertailu ei ehkä ole Italialle reilu! ( yes Herra Montin lausahdukset ovat tiedossa ). Kun ajoimme Sveitsin halki, lunastimme rajalla 33 € hintaisen merkin, joka on voimassa vuoden. Kun taas suurin piirtein yhden aamupäivän aikana Italiassa meillä kului tiemaksuihin n. 25 €.  Me kun emme ole niin tottuneita tiemaksuihin, niin ”apukuljettajalla” oli kyllä myös tehtävää katsoa miten maksetaan, missä maksetaan ja miten paljon. Erityisesti esim. Ranskassa tämä ei ollut erityisen selvästi osoitettuna. – Mutta myönnettäköön, että eri yhtiöillä on tällä saralla erilainen käytäntö.

Liikennesuunnittelusta en kuitenkaan uskalla mennä väittämään mitään – melkein. Suunnittelua on monenlaista, ja hyvin sekalaisesti on myös suunniteltu. Kiertoliittymät ovat yleistyneet kaikkialla, ei pelkästään meillä Töölössä (onko Runeberginkadun ja P-Rautatiekadun päädyssä oleva kiertoliittymä aivan välttämätön?)  Levottomuuksien vielä vallitessa Pohjois-Irlannissa tapasin siellä muutamia paikallispoliitikkoja ja kysyin heidän tärkeimpiä tavoitteitaan. Olin siinä tilanteessa odottanut vähän muuta, mutta kiertoliittymä omaan kaupunginosaan oli päällimmäisenä! Näin meillä ja muualla ilmeisesti.

Valitettavasti on jälleen kerran todettava, että muualla on teillä ja liikenteessä monessa mielessä niin paljon enemmän valinnanvaraa ja joskus useampia pieniä yrittäjiä kuin meillä. Saksassa huomasin, että moottoritiellä näet minkä firman palveluksia saat seuraavasta AUTOHOFista; haluatko esim. Segafredo tai Lavazza kahvia. On myös ihan viihtyisiä taukopaikkoja, joissa todella löytää makuelämyksiä. Kaikkialla ei ole samoja standardoituja annoksia ja on mahdollista, muttei taattua, että saa hyvää kahvia. Erityisesti jos liikkuu Euroopan ns. kakkuvyöhykkeellä, joka kulkee Brysselistä Luxemburgin, Alsacen, Schwartzwaldin kautta Wieniin. Mutta on myös ihanaa Ruotsin ahkeralla, yritteliäällä maaseudulla mennä pieneen konditoriaan Smålandsstenar’issa, jossa saa hyviä voileipiä päivän alkajaiseksi. Kiertoliittymän toisella puolella oli tietenkin – vapaakirkko.

Lauttapaikkojen lisäksi emme olleet varanneet majoitusta kuin yhdestä paikasta etukäteen. Mutta kun poikkeaa  ihanille maisemateille, oli mahdollista löytää majoitus n. 40 € – 80 € hintaan mitä ihastuttavimmista paikoista.

 Aina kannattaa lähteä!

Astrid Thors

Arvoisa puhemies,

jos oppositio kuvittelee hallituspuolueiden hurraavan ihastuksissaan ja vailla tunnonvaivoja Kreikan uudelle tukipaketille, se erehtyy perusteellisesti. Myös me olemme pettyneitä siihen, että Kreikan päätöksentekijöiltä on vienyt niin pitkän ajan tehdä lupaamansa päätökset, jotka he oikeastaan lupasivat jo kesällä 2011. Mitä pidemmäksi prosessi on venynyt, sitä kalliimmaksi se on käynyt sekä yksittäisille sijoittajille että Kreikan kansalle ja sen eurooppalaisille liittolaisille. Yhtenä esimerkkinä lupausten pettämisestä on myös se, että yksityistämistä, jolla olisi voitu luoda uutta dynamiikkaa, ei ole toteutettu ja että suljettuja sektoreita ei ole avattu uusille toimijoille.

Prosessin pitkittyminen kestävän tilanteen luomiseksi Kreikan velkaantumiselle on käymässä meille muille kalliiksi. Selkeiden päätösten puute voi pahimmassa tapauksessa nujertaa täksi vuodeksi ennustetun vähäisen talouskasvun.

On selvää, että myös me olemme äärimmäisen huolestuneita tilanteesta emmekä mieluusti haluaisi vaarantaa suomalaisten veronmaksajien rahoja edes niitä takuita vastaan, jotka me saamme päinvastoin kuin muut euromaat. Mutta hallitus edellyttää, että Kreikka tekee tässä kuussa, viimeistään karkauspäivänä, päätöksiä kaikista niin sanotuista ennakoivista toimenpiteistä, joista on sovittu tässä toisessa lainapaketissa.

Lisäksi on selvää, että ainoatakaan maksatusta ei voi tapahtua yhteisestä vakausrahoitusvälineestä ERVV:stä, ennen kuin Kreikka on tehnyt oman osuutensa. Meidän ei pidä unohtaa, että tässä toisessa Kreikka-paketissa yksityinen sektori on nyt vahvasti mukana ja että Kreikan julkisia velkoja tullaan voimakkaasti leikkaamaan.

Opposition ja hallituspuolueiden erona on se, että meidän on kannettava vastuu päätöksistämme ja päätösten vaikutuksista. Eroa kuvaa parhaiten keskustan suhtautumisen muuttuminen vajaassa vuodessa. Hallitusasemassa myös keskusta kantoi vastuunsa. Nyt puolue ilmeisesti katsoo sillä olevan varaa liittyä perussuomalaisten seuraan.

Kantamamme vastuu ei koske vain Kreikkaa ja sen kansaa, joka joutuu nyt kärsimään raskaasti poliittisten ja taloudellisten päätöksentekijöidensä useiden vuosien ajan harjoittamasta vastuuttomuudesta. Vastuu koskee koko Euroopan talouden tulevaisuutta ja sen vuoksi varsinkin meidän oman maamme ja omien kansalaistemme hyvinvointia. Solidaarisuus on todellakin tarpeen, mutta myös taloudellinen järjenkäyttö.

valtioiden pahoin velkaantuminen eivät ole mikään poikkeus meidän maailmassamme. Ja tämä ei koske ainoastaan Eurooppaa, eikä pelkästään Italian ja Espanjan kaltaisia maita. Tämä koskee myös useita maailman vahvimpia talouksia, Yhdysvaltoja ja Japania etunenässä. Ero Kreikkaan ei ole vaan määrällinen vaan myös laadullinen: Kreikalla ei ole suurta velkaantumista kestävää reaalitaloutta eikä vientiteollisuutta.

On kuitenkin myös syytä varoittaa seurauksista, joita aiheutuisi Kreikan sulkemisesta eurojärjestelmän ulkopuolelle. Syntyisi niin suuri kaaos, että maan pysyminen EU:ssa olisi epävarmaa.

Latvialaisten ja islantilaisten tapaan kreikkalaiset joutuvat tyytymään elintason laskuun moniksi vuosiksi eteenpäin. Avustuspanokseen kytketty uudistuspaketti edellyttää muun muassa minimipalkkojen alentamista 22 prosentilla 1.1.2012 vallinneeseen tasoon. Nuorten palkkoja alennettaisiin 32 prosenttia, ja monia muita toimenpiteitä tehtäisiin palkkakehityksen sopeuttamiseksi kilpailukykyyn. Kyseessä on siis huomattava sisäinen devalvointi, jota muut euromaat edellyttävät.

Kreikan julkista sektoria on leikattava, ja myös se on välttämätöntä. Se on paisunut liian suureksi, ja on ollut omiaan edistämän korporativismia ja korruptiota. Samoin harmaa talous on ollut huomattavaa Kreikassa, ja toimenpiteiden kohdistaminen siihen on tärkeää. Olkoonkin, että Kreikka on demokratian kotimaa, mutta nyt sillä on paljon opittavaa muilta demokraattisilta oikeusvaltioilta, jotka noudattavat hyvää hallintotapaa.

On arvokasta, että Kreikan kaksi johtavaa puoluetta on sitoutunut tervehdyttämisen ja vakauttamisen jatkamiseen myös kevään vaalien jälkeen. Maan pelastamiseksi on siis olemassa poliittinen tahto. Vielä tärkeämpää on kuitenkin, että mielipidemittaukset vahvistavat Kreikan kansan enemmistön tukevan hanketta.

Tätä tukea ei kuitenkaan saa horjuttaa tunnettujen kreikkalaisten idolien kuten Mikis Theodorakiksen boikottikehotus. Ehkä Arja Saijonmaalla olisi tehtävää selvittää hieman pohjoismaisia arvoja Kreikassa.

Ja nyt meidän on yhdessä torjuttava kansallisten antipatioiden ja stereotypioiden vahvemman jalansijan saaminen Euroopassa. Esimerkkinä tällaisista on, että kreikkalaisia pidetään yleisesti laiskoina ja nykyisiä saksalaisia vain valepukuisina natseina. Tällaisesta kielenkäytöstä on tehtävä loppu.

Kreikkalaisilla on ollut huonoja johtajia, ja tämä on tullut nyt heille kalliiksi. He ovat myös käyttäneet suuret määrät Euroopan rakennerahastovaroja ilman, että niillä olisi saatu aikaan todellista kilpailukykyä ja parempia mahdollisuuksia. Tulevaksi rakennerahastokaudeksi on vakavasti harkittava sitä, miten pystymme takaamaan sen, että varat käytetään uusien kasvumahdollisuuksien luomiseen. Ilman kasvua Kreikka ei pysty selviämään velkakriisistä.

Aika ajoin väkivaltaisiksi yltyneet mielenosoitukset eivät edusta tämän kansan enemmistöä vaan heijastelevat militanttien ammattijärjestöjen ja ääripuolueiden ja -ryhmien perinteisesti vahvaa asemaa Kreikassa. Voimme vain toivoa, että nämä välttämättömän taloudellisen tervehdyttämisen militantit vastustajat eivät onnistu tuhoamaan matkailuelinkeinoa, joka on yksi maan harvoista valopilkuista.

Euroopan pankki- ja valuuttajärjestelmän vakauden turvaamiseksi tämä tukipaketti Kreikalle on välttämätön. Rahoitussektorin luottamuksen vahvistamiseksi on tärkeää, että paketti voidaan hyväksyä pian.

Kreikan kohtalo on varoittava esimerkki kaikille maille, myös meidän omalle maallemme. Kreikan opetuksia ei pidä unohtaa, kun tänä vuonna olemme omassa maassamme valtion menojen kipeiden leikkauspäätösten ja verojen korotusten edessä. Kreikan tiestä ei saa missään nimessä tulla meidän tiemme.

RUOTSALAINEN EDUSKUNTARYHMÄ, Astrid Thors

Ryhmäpuheenvuoro keskustelussa Kreikalle annettavaa tukea koskevasta valtioneuvoston tiedonannosta 28.2.2012

EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto kokoontuu torstaina 24. ja perjantaina 25. helmikuuta Brysselissä. Suomea kokouksessa edustavat sisäasiainministeri Anne Holmlund, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors, Suomen pysyvä EU-edustaja, suurlähettiläs Jan Store ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola.

Ministerit keskustelevat Pohjois-Afrikan tilanteesta ja sen johdosta tehtävistä toimenpiteistä, jotka liittyvät alueen ihmisoikeustilanteeseen, Eurooppaan suuntautuviin maahanmuuttovirtoihin ja Euroopan unionin sisäiseen turvallisuuteen. Suomi pitää tärkeänä selkeän tilannekuvan muodostamista ja katsoo, että tilanne edellyttää erilaisia lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä.
 
Sisäasiainministerien on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamista koskevasta tiedonannosta. Komissio esittelee direktiiviehdotuksen, joka koskee matkustajarekisteritietojen käyttämistä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta ehkäisemiseen. Lisäksi komissio esittelee Länsi-Balkanin maita koskevan viisumivapauden jälkeistä aikaa koskevan seurantamekanismin ja Frontexin pääjohtaja esittelee viraston työohjelman sekä kertoo viraston koordinoimasta toiminnasta erityisesti Kreikan ja Turkin välisellä rajalla. Ministerit saavat tilannekatsauksen Bulgarian ja Romanian liittymisestä Schengen-alueeseen.
 
Maahanmuuttoministerit käsittelevät Kreikan elokuussa 2010 julkaistua kansallista maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita koskevaa toimintasuunnitelmaa ja EU-Turkki takaisinottosopimusta. Lisäksi Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) uusi pääjohtaja esittelee viraston toimintaa. Neuvosto keskustelee YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun António Guterresin kanssa pakolaisten asemaa koskevan Geneven yleissopimuksen 60-vuotispäivän johdosta.
 
Oikeusministereiden on tarkoitus muun muassa hyväksyä EU:n perusoikeuskirjan tehokasta täytäntöönpanoa koskevat päätelmät. Päätelmissä korostetaan päätöksentekomenettelyjen kehittämistä siten, että perusoikeudet huomioidaan koko unionin lainsäädäntöprosessin ajan. Suomi korostaa mm. EU:n perusoikeusviraston asiantuntemuksen hyödyntämistä lainvalmistelussa.
 
Oikeusministereiden tarkoituksena on hyväksyä myös päätelmät, joilla valmistaudutaan EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamiseen. Komission lainsäädäntöehdotuksia uudistuksen toteuttamiseksi odotetaan touko-kesäkuussa. Komissio esittelee kokouksessa myös uuden lainsäädäntöehdotuksen tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevan Bryssel I –asetuksen uudistamiseksi.
 
Lisätietoja: sisäasiat: ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, 071 878 8250, erityisasiantuntija Marja Kartila, EUE, +32 2 2878 504, erityisasiantuntija Mika Rytkönen, EUE, + 32 2 2878 527
 
maahanmuuttoasiat: erityisavustaja Thomas Bergman, 071 878 8212, ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, 071 878 8250, erityisasiantuntija Wivi-Ann Wagello-Sjölund, EUE, +32 2 2878 420
 
oikeusasiat: neuvotteleva virkamies Eeva Aittoniemi, 09 1606 7896, 040 749 0465, sekä erityisasiantuntijat Mikko Monto, EUE, +32 2 2878 594, +32 475 751 495 ja Tiina Kangas-Alku, EUE, puh. +32 2 2878 431, GSM +32 477 732 698
 
Lisätietoa EU:n neuvoston Internet-sivuilla:
Neuvoston kokousten julkista osuutta ja tiedotustilaisuuksia voi seurata verkossa. Lisäksi neuvoston sivuilta löytyy kokouksissa julkisina käsiteltävien asioiden asiakirjat ja muuta aineistoa.
 
Council Live (englanniksi): http://www.consilium.europa.eu/videostreaming
 
Lisätietoa oikeus- ja sisäasioiden neuvostosta ja aikaisempia lehdistötiedotteita:
 
http://www.consilium.europa.eu/cms3_fo/showPage.asp?id=249&lang=fi

Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriötiedottaavat

Terrorismi, työvoiman maahanmuutto ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuminen esillä EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 7. – 8.10. 2010 EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto kokoontuu 7.-8. lokakuuta Luxemburgissa. Suomea kokouksessa edustavat oikeusministeri Tuija Brax, sisäasiainministeri Anne Holmlund ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors.

Sisäasiainministerit saavat tilannekatsauksen SIS II ja VIS -tietojärjestelmistä. Komissio antaa myös tiedonannot tiedonhallinnasta, PNR-tietojen keruusta sekä terrorismin torjunnan saavutuksista ja tulevaisuuden haasteista. Terrorismia käsittelevästä tiedonannosta on tarkempi kuvaus sisäministeriön verkkosivuilla: www.intermin.fi

Maahanmuuttoministerit saavat tilannekatsauksen yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä sekä keskustelevat ns. kausityöntekijädirektiiviehdotuksesta sekä direktiiviehdotuksesta, joka koskee yritysten työntekijöiden sisäisiä siirtoja. Näistä uusista direktiiviehdotuksista on lisätietoa sisäministeriön verkkosivuilla: www.intermin.fi

Oikeusministereille esitellään kokouksessa tuore direktiiviehdotus vähimmäissäännöiksi, joilla turvattaisiin epäillyn ja syytetyn oikeus saada tietoa oikeuksistaan ja syytteen sisällöstä. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumista koskevan direktiiviehdotuksen osalta haetaan yhteisymmärrystä eri rikostyyppien rangaistustasoista.

Neuvostossa käydään myös keskustelua lentomatkustajien rekisteritietojen vaihtamisesta kolmansien valtioiden kanssa. Komissio on juuri julkaissut tiedonannon yleisistä periaatteista, joita tietojenvaihdossa tulee aina noudattaa. EU:n on tarkoitus lähiaikoina käynnistää neuvottelut uusista ns. PNR-sopimuksista (Passenger Name Record) Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa.

Matkan yhteydessä oikeusministeri Tuija Brax tapaa torstaina 7.10. Berliinissä Saksan oikeusministerin Sabine Leutheusser-Schnarrenbergerin. Keskustelunaiheina tapaamisessa ovat ajankohtaiset EU:ssa vireillä olevat oikeusasiat. Ministerit keskustelevat mm. perusoikeuksien aseman vahvistamisesta EU:ssa ja henkilötietojen suojan kannalta keskeisistä EU-hankkeista. Nämä teemat sivuavat myös oikeusministereiden lounaskeskustelua terrorismin torjunnasta neuvoston kokouksessa perjantaina.

Lisätietoja:

sisäasiat: valtiosihteeri Antti Pelttari, 071 878 8202, ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, 071 878 8250, neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki (terrorismin torjunta), 071 878 8556, erityisasiantuntija Marja Kartila, EUE, +32 2 2878 504

maahanmuuttoasiat: erityisavustaja Thomas Bergman, 071 878 8212, ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, 071 878 8250, ylitarkastaja Elina Setälä (kausityöntekijädirektiivi), 071 878 8606, ylitarkastaja Mirkka Mykkänen (yritysten sisäiset siirrot), 071 878 8618, erityisasiantuntija Wivi-Ann Wagello-Sjölund, EUE, +32 2 2878 420

oikeusasiat: neuvotteleva virkamies Eeva Aittoniemi, 09 1606 7896, 040 749 0465, sekä erityisasiantuntijat Mikko Monto, EUE, +32 2 2878 594, +32 475 751 495 ja Tiina Kangas-Alku, EUE, puh. +32 2 2878 431, GSM +32 477 732 698

Lisätietoa EU:n neuvoston Internet-sivuilla:
Neuvoston kokousten julkista osuutta ja tiedotustilaisuuksia voi seurata verkossa. Lisäksi neuvoston sivuilta löytyy kokouksissa julkisina käsiteltävien asioiden asiakirjat ja muuta aineistoa.

Council Live (englanniksi): http://www.consilium.europa.eu/videostreaming

Lisätietoa oikeus- ja sisäasioiden neuvostosta ja aikaisempia lehdistötiedotteita:

http://www.consilium.europa.eu/cms3_fo/showPage.asp?id=249&lang=fi