Sittenkin valoa Euroopassa? Töölöläinen 7.4.2013

Kaikessa julkisessa keskustelussa ongelmat ovat päällimmäisinä. Samoin meidän EU- keskustelussa ja jopa eduskunnan EU-valiokunnan, suuren valiokunnan, työssä huolenaiheet aiheuttavat keskustelua – eivät aiheet, joissa on saavutettu edistystä.

Olemme syystäkin huolestuneita nuorisotyöttömyydestä, joka monissa Euroopan maissa on varsin korkealla. Mutta sitten saammekin lukea että luvut eivät olekaan yhteismitallisia ja eivät varsinkaan osoita, miten suuri ongelma todellisuudessa on. Olisi todellakin tärkeää, että tiedot olisivat täsmällisempiä. Mutta tämän keskustelun varjoon on jäänyt se, miten nuorisotakuumme on herättänyt kiinnostusta muualla ja miten sitä nyt kopioidaan. Suomalaisen koulutus on jälleen vientituote.

Uskallan myös väittää, vaikka käsitykseni perustuu vain muutaman suppeahkoon muistioon ja keskusteluun suomalaisten nuorten kanssa jotka ovat olleet vaihdossa muualla, että koulutuksen laatu on verrattain heikko monessa Euroopan maassa, joissa ei saada valmiuksia toimia työelämässä eikä koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Eivätkä korkean nuorisotyöttömyyden maiden nuoret ole menestyneet, kun nuorten ammattitaidoissa on kilpailtu maailmanlaajuisesti. Toivottavasti työ nuorisotakuun kanssa auttaa myös parantamaan koulutuksen laatua.

Ja vieläkin tärkeämmän kimmokkeen voivat antaa Saksan liittokansleri Merkelin värväysyritykset, jotka ovat kohdistuneet mm Etelä-Euroopan maihin. Saksa tulee tarvitsemaan satoja tuhansia ammattilaisia, esim. insinöörejä ja sairaanhoitajia tulevina vuosina. Toivottavasti nuoret suuren työttömyyden maissa näkevät tämän mahdollisuuden ja lähtevät uuteen oppiin Saksaan, jonka harjoittelijajärjestelmää moni maa ihannoi. Juuri liikkuvuuden kautta uudet opit siirtyvät kaikkein parhaiten.

Saksa on siis tässäkin mantereemme veturi ja kuilu esim. Ranskaan verrattuna on huima. Ranskassa työttömyys on ennätyksellisen korkea ja julkisen talouden alijäämä ei  näytä olevan korjaantumassa. Melkein vuoden vallassa ollut presidentti Hollande yritti pitkässä suorassa TV-lähetyksessä (n 1,5 tuntia) vakuuttaa kansalaiset siitä, että valoa näkyy tunnelissa ja että vuoden lopulla tapahtuu käänne parempaan.

Mutta valoa näkyy Irlannin tunnelissa. Maa sai valtionobligaationsa hyvin myydyksi äskettäin, eli ns. palasivat markkinoille. Talousluvuissa näkyy myös hyviä uutisia: v 2012 : vienti kasvoi 2,9% ja koko talous kasvoi 0,9% siitä huolimatta, että julkinen sektori supistui 3,7%. Käänne on tapahtunut selkeästi parempaan ja EU:n ns. troikan (komissio, valuuttarahasto ja EKP) toiminta ja sovitut ohjelmat ovat tuottaneet tulosta.

Muina menestyksen maina uskallan kuitenkin mainita Portugalin, joka tähän asti toimeenpannessaan sopeutusohjelman on ylisuoriutunut eli julkista alijäämää on supistettu jopa enemmän kuin vaadittu. Mutta tekemistä riittää vielä, jotta ns. pullonkaulatekijät eivät estäisi uuden työn syntymistä siellä.

Omina menestystarinoina voi myös mainita Latvian ja Islannin, jotka muilla keinoin ovat pystyneet uudistumaan. Kalastus ja energiantuotanto ovat voimissaan Islannissa ja rajut toimet ovat purreet. -
Tässä kuussa siellä on parlamenttivaalit ja täytyy sanoa, etten ymmärrä, miten mielipidemittausten mukaan vanhat puolueet, jotka antoivat pankkisektorin kasvaa niin holtittomasti (voidaan puhua jopa sisäpiiririkoksista), ovat ehkä jälleen palaamassa valtaan.

Latvia taas on pystynyt täyttämään oman apuohjelmansa ehdot ja talouden luvut osoittavat, että latvialaiset ovat pystyneet valtaamaan markkinoita viennissä. Siellä kuitenkin on suuria sosiaalisia ongelmia.

Valoa voi olla tunnelissa. Esimerkkini osoittavat että poliittiset päättäjät ovat näissä maissa rohkeasti lähteneet uudistamaan rakenteita maissa, jotka romahduksen jälkeen eivät pystyneet antamaan työtä ja turvaa. Kasvun merkkejä on.

Uskon esimerkin voimaan!

Verrattuna monen työryhmän raporttiin, “Suomalainen asevelvollisuus” on todella raikas. Sanotaan suoraan mikä on tilanteemme, eikä pistetä päätä pensaaseen niin kuin moni teki viime viikolla kun puhuttiin tarpeesta pienentää reserviä. Reservin pienentämisessä on kerta kaikkiaan kysymys taloudesta – miksi ylläpidämme varastoja kamoista jotka eivät tosi tilanteessa voi suojata sotilaitamme? Voin vain onnitella Häkämiestä ja Siilasmaata hyvästä raportista. Samainen Risto teki myös Pekkariselle ehdotuksen veroporkkanoista mm business-enkeleille, mutta Heikki Niskakangas on varmaan estänyt näiden esitysten eteenpäin menon.

http://www.defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf