Vastine Aamulehteen: Lainsäädäntötyö edennyt EU:n edellyttämällä tavalla

Aamulehti suo minulle taas kerran pääkirjoituksessaan 1.4. huomionsa. Sen mukaan minun toimieni takia Maahanmuuttoviraston asiankäsittely on ruuhkautunut ja että kyse olisi siitä, ettei EU-säädöksiä ole pantu täytäntöön EU:n edellyttämällä tavalla.

Ihmettelen, mitä Aamulehti tarkoittaa. Ministerikaudellani on viety kansalliseen lainsäädäntöön seuraavat maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita koskevat EU-direktiivit: tutkijadirektiivi, määritelmädirektiivi, menettelydirektiivi ja paluudirektiivi. Lisäksi erityisosaajadirektiivi ja työnantajasanktiodirektiivi ovat jo lausuntokierroksella ja saataneen eduskuntaa aivan ajallaan. Muita EU-direktiivejä ei ole vielä siinä vaiheessa, että ne tulisi kansallisesti ottaa lainsäädäntöön.

Maahanmuuttovirastolle on tällä hallituskaudella suunnattu huomattavia lisäresursseja. Vuonna 2010 Maahanmuuttovirasto sai 80 henkilötyövuoden lisäresurssin, josta 40 htv:n resurssia jatkettiin myös tänä vuonna. Tämä on merkittävä, lähes ainutlaatuinen panostus vajaan 300 työntekijän virastossa, näinä tuottavuusohjelman aikoina. Lisäämällä voimavaroja lupaprosesseihin olemme pystyneet säästämään yhteisiä varojamme vastaanoton puolella.

Sisäministeriössä pidämme tärkeänä, että Maahanmuuttoviraston voimavarat turvataan. Mutta yhtä lailla on tärkeää, että hallinnossa panostamme prosessien virtaviivaisuuteen ja tehokkuuteen – näin tehdään kaikkialla valtionhallinnossa, eikä toteamukseni tältä osin poikkea niistä odotuksista, joita hallituksessa asetamme koko hallinnolle. Maahanmuuttoviraston ohjausta onkin kaudellani tiivistetty strategiamme mukaisesti. Erityisenä painopisteenä tässä työssä on nimenomaisesti ollut turvapaikkapäätöksenteon tehostaminen ja hakemusten kokonaiskäsittelyajan lyhentäminen.

Nyt kun turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut huomattavasti ja vuonna 2010 Suomen hakijamäärä oli pohjoismaiden pienin, on edelleen aika paneutua prosessien viiveiden poistamiseen, mm. ottamalla oppia muiden Pohjoismaiden ja EU:n hyvistä käytänteistä.

Maahanmuutto on kokonaisuus, niin prosessien, viranomaisten, suomalaisten, maahanmuuttajien kuin lainsäädännön näkökulmasta. Maahanmuutossa niin kuin monessa muussa asiassa tarvitsemme enemmän poikkihallinnollista työskentelyä.

Nyt ei ole laatikkoleikkien aika, jossa vastuita taas siirrettäisiin ministeriöistä toisiin – nyt on keskityttävä luomaan hyviä kotoutumisen polkuja ja tehokkuutta lupamenettelyihin. Se on vaativampaa hallinnon uudistamista, mutta sillä tavalla vastaisimme nykypäivän ja tulevaisuuden haasteisiin.

Astrid Thors

maahanmuutto- ja eurooppaministeri

Keskiviikkona vietettiin ns. Kukkahattukeskiviikkoa – eli tempaus ennakko-äänestyksen alkaessa suvaitsevaisuuden puolesta. Olen kukkahattutätisivuston suojelija (kukkahattutati.com) , ja minulla oli kaunis koristeltu hattu kun olin tapaamassa äänestäjiä vaalimökillämme.

Ja oli hyvä, että sain mahdollisuuden vastata muutamaan väitteeseen, jotka ilmeisesti toistuvat netissä, vääriä väitteitä maahanmuuton muutamista kysymyksistä:

1. Väite: Suomeen on tulossa 6000 somalialaista perheensä luokse

Luku on hakijoiden määrä; ei tulijoiden määrä. Esim. alle puolet käsitellyistä somalialaisten hakemuksista viime vuonna hyväksyttiin, hyväksyttyjen määrä henkilöinä on vähän päälle viisisataa. Venäläisille myönnettiin yli 7 kertaa enemmän oleskelulupia kuin somalialaisille. Myös yhdysvaltalaisille myönnettiin lupia enemmän kuin somalialaisille.

2.  Väite: 90 % somalialaisista on luku- ja kirjoitustaidottomia

Tämä on ns. ”mutu-luku”, tarkkaa selvitystä ei ole.

3. Väite: Minä pimitän maahanmuuton kustannukset

Maahanmuuton kustannuksiin varatut rahat on helposti löydettävissä budjettikirjasta. Maahanmuuton myönteisistä vaikutuksista maan talouteen on sen sijaan vaikeampaa saada konkreettisia lukuja. Tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat pieniä, mutta maahanmuutto piristää taloutta esim. lisääntyneen ulkomaankaupan kautta.

4. Väite: Suomessa on ”vetovoimatekijöitä” 

Suomeen tuli viime vuonna 4018 turvapaikanhakijaa, Tanskaan 4965, Norjaan 10 064 ja Ruotsiin peräti 31 819. Näiden lukujen perusteella Suomi ei ole se erityisen houkutteleva maa. Turvapaikanhakijoiden suurimmat ryhmät olivat irakilaiset ja somalialaiset, jotka joutuvat pakenemaan maansa levottomuuksia. Heidän hakemuksiaan ei voida pitää pääsääntöisesti perusteettomina.

– Monikulttuurisuus tarkoittaa, että eletään maamme lakien mukaan, että on mahdollisuus oppia jompaakumpaa kansalliskieltä, mutta on myös mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuria – ja itse valita identiteettinsä, ministeri totesi. Ministeri Thorsin mukaan nykymaailmassa on tyypillistä, että identiteetit ovat mosaiikkimaisia: on somalialaisia suomalaisia ja englantilaisia suomalaisia.

Ministeri Thorsin mielestä Suomen ja esimerkiksi Saksan tilanne ovat hyvin erilaisia. – Niissä maissa, joissa nyt kritisoidaan kotoutumista tai monikulttuurisuutta – pyrittiinkö siellä koskaan integroimaan maahanmuuttajia? Saksassa ei ajateltukaan, että vierastyöläiset jäisivät maahan. Hyviä kotoutumisen malleja ei helpolla löydä, ministeri painotti.

Kotoutuminen on ollut osa maahanmuuttopolitiikkaamme ja siihen on erityisesti panostettu tällä hallituskaudella.

– Tällä vaalikaudella on panostettu kotoutumiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuntakorvausten tasoa on nostettu, kiintiöpakolaisten korvausjakso pitenee ja EU-varoja on kohdennettu kotoutumiseen. Uusi kotoutumislaki on vahvistettu. Valmistavan opetuksen jaksoa on pidennetty ja aiesopimus pääkaupunkiseudun kanssa saatiin aikaan. Uusimuotoinen kotoutuminen syntyy Osallisena Suomessa -kokeilun kautta ja kotoutumiskoulutuksen laatu paranee, ministeri totesi.

Lisätietoja: eritysavustaja Thomas Bergman, 071 878 8212