Heja uudet Spårat!,Töölöläinen 7.10.2012

Tällä viikolla turkulaiset ”viettivät”/ muistivat viimeisen ratikkakuljetuksensa 40-vuotismuistoa. Eli 40 vuotta sitten viimeiset ratikat siellä menivät talliin. Oli ollut 1, 2 ja 3 ja muita linjoja ja minäkin ne muistan Momieni ( äidinäitini) kaupungista.  Turun ystävyyskaupunki, Göteborg, joka on kalaihmisten paratiisi, sitä vastoin säästi ratikat. Tukholma puolestaan hävitti ne. Ja me taas säilytimme. Kiitos 1960- ja 1970-luvun Helsingin viisaat päätöksentekijät, jotka eivät juosseet kaikkien muoti-ilmiöiden perässä. Nyt Tukholma ja Turku miettivät/toimivat uusien raitiovaunulinjojen puolesta.

Olemme onnellisia ettei Spåria – ratikoita – viety meiltä. Miten kivaa on nähdä uusia tai pidentyviä linjoja. Helsingin Veden pirteä ratikka on myös iloinen ilmestys. Myönnän että nautin kun näen
uudet kiskot ja uudet pysäkit Ruoholahdessa ja Itä-Pasilassa. Tosi siisti näky, tosi hyvää uutta urbanismia. Voisipa sanoa kaupunkilaisuutta parhaimmillaan. Ruoholahden uudet linjaukset ovat tietysti aiheuttaneet keskustelua, koska matkustajien määrä on ilmeisesti yllättynyt. Mutta puute on paljon helpompaa korjata kuin jossain muissa suunnitelmissa! Ja kuten olen kirjoittanut tällä
palstalla, uusista kehityssuunnitelmista keskustellaan edelleen, pian mm Topeliuksenkadun ratikoista.

Minä kuulun myös niihin joitten mielestä ns Baana eli kulkuväylä joka on rakennettu Ruoholahdesta Kiasmaan vanhaan rautatiekuiluun on kiva keksintö. Mutta ottaako joku vastuun tuhlauksesta, joka liittyi skeittarien tilan muutoksiin eespäin – taaksepäin Baanalla?  Tuskinpa. Viime päivinä on myös puhuttu suunnitteluvirheestä joka liittyi väylän itäosaan. Pyörällä lännestä tullessa,
törmää helposti jalankulkijoihin juuri kun tulet ulos tunnelista. Näin ei saa olla, muuten hyvällä linjalla!

Sitä vastoin en ole niin ihastunut n.s. kiertoliittymiin, joita on lisätty kaikkialle Helsinginseudulla. Niitä  on mm Kampissa, Runeberginkadun ja Hietalahdenkadun risteyksessä. Mutta viranomaisten mukaan : ”Omaisuusvahinko-onnettomuudet vähenivät risteyksissä, joihin rakennettiin kiertoliittymiä 32 prosenttia ja henkilövahingot 67 prosenttia. Luvut saatiin vertaamalla ajanjaksoa yhtä
pitkältä ajalta ennen ja jälkeen kiertoliittymän rakentamisen.” Eli 2/3 vähemmän henkilövahinkoja kuin tavallisessa liittymässä. Joten, vaikken ole ihastunut, faktat puhuvat puolestaan.

Julkisen liikenteen osuus kuljetuksistamme on myös jatkanut kasvuaan. Korkeat bensanhinnat, lisäykset ratikkalinjoilla, reittiopas ja muuttuneet asenteet kaikki ovat voineet vaikuttaa.
Erityisesti Reittiopas-Ruttplaneraren on suosikki minun Paddan’ illani ( = Ipad suomenruotsalaisittain). Sillä pääsee hyvin suunnittelemaan kulkuaan ristiin rastiin seutua, ja säästää tosi paljon aikaa ja päästöjä.

Mutta palautetta on kyllä tullut bussiliikenteen viime uudistuksesta eli 16, 18, 55 jne linjojen uusista reiteistä. Usein on nähty että 14 ja 18 kulkevat toistensa jälkeen samoilla reittiosuuksilla. Puuttuvaa suoraa yhteyttä Munkkivuoresta keskustaan peräänkuulutetaan, eli  miksi 39 jatkaa vanhaa reittiään eikä päädy Elielinaukiolle? Helsingin Seudun Liikenne päätti reiteistä osittain tavalla, joka ei vastannut helsinkiläisten tahtoa. Reittejä pitää voida tarkastella uudestaan kun näemme miten ne ovat toimineet.

Ärade talman, arvoisa puhemies! “Den, som köper det han inte har råd med, får sälja det han inte kan undvara” säger ett gammalt spanskt ordspråk. Detta ordspråk väger tungt med tanke på de ekonomiska realiteter som Finlands ekonomi står inför.

Svenska riksdagsgruppen efterlyste redan under regeringsförhandlingarna, och har även konsekvent därefter efterlyst tillräckliga anpassningsåtgärder för en stabilisering av den offentliga ekonomin och en minskning av hållbarhetsunderskottet. En ökad skuldsättning är på inga villkor ett hållbart alternativ. Liksom tidigare under denna mandatperiod finns det stora osäkerhetsfaktorer i den globala ekonomiska utvecklingen, så som också finansministern påpekade. Och är den så kallade skyddsmuren som finansministrarna beslöt om i slutet av mars tillräcklig för att hindra spekulation mot Spanien och Italien? Ränteutvecklingen de senaste dagarna är oroväckande.

Arvoisa puhemies! Tätä taustaa vasten uuden kehyspäätöksen sopeuttamistoimet ovat väistämättömiä. Yhdessä hallitusta muodostettaessa tehdyn päätöksen kanssa uusi päätös merkitsee valtion talousarvion alijäämän pienenevän lähes 4 miljardia euroa vuoteen 2015 ja lähes 5 miljardia euroa koko kehyskautena. Tämän suuruusluokan toimenpiteitä ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuulutti jo hallitusta muodostettaessa.

Sopeutus on tasapainossa, koska se sisältää sekä menojen vähennyksiä että verotulojen lisäyksiä, joita kumpiakaan ei nyt voitu välttää. Hallituksen toimenpiteet yhdessä työmarkkinajärjestöjen työurien pidentämistä koskevan ratkaisun kanssa ovat hyvä alku julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainottamiselle. Jatkotoimenpiteet ja konkretisointi ovat tarpeen kestävyysvajeen korjaamiseksi. Lakisääteisen eläkeiän korottamistakaan ei pidä sulkea pois. Tällainen toimenpide voi myös parantaa ikääntyvien asemaa työmarkkinoilla.

Samanaikaisesti meidän ei kuitenkaan pidä ummistaa silmiämme kolmelta muulta Suomen talouteen kohdistuvalta riskitekijältä, joista tänään on mainittu ainakin kaksi: vaihtotaseen huononeminen ja kilpailukykymme heikkeneminen mutta myös se riski, joka sisältyy nyt alhaisiin korkoihin, siihen, mitä ne voivat merkitä tulevan taloudenpidon kannalta. Nyt on itse asiassa negatiiviset reaalikorot, joista suomalaiset voivat nauttia, mutta ne voivat tulla kalliiksi tulevaisuudessa.

För tillfället betyder de låga räntorna att det offentliga underskottet har kunnat minskas med 1 miljard i förhållande till tidigare rambeslut. Det finns dock risk för att kommunernas och hushållens upplåning ökar för mycket när vi har en tid av låga räntor. En försämrad position för Finland på lånemarknaden skulle därför ha allvarliga konsekvenser för alla samhällssektorer.

Förra årets rekordstora underskott i bytesbalansen, som inte heller ser ut att avta, talar också sitt tydliga språk. Det krävs aktiva åtgärder för att sporra en äkta ekonomisk tillväxt. Därför är det nödvändigt och viktigt att rambeslutet innehåller ett antal skatteincitament för att stödja tillväxten och det är viktigt att satsningarna är betydande. Det här är en riktig form av stimulans i detta läge som ger faktiska nya intäkter.

Med tanke på ökad tillväxt och sysselsättning är det också viktigt att det i Finland skapas nya växande internationellt inriktade företag. Ett bra initiativ nu i rambeslutet är att avhjälpa de icke-noterade tillväxtföretagens kapitalbehov genom ett temporärt avdrag för privata investerare. När vi har sett hur detta avdrag fungerar, bör det finnas beredskap att göra det permanent.

Svenska riksdagsgruppen välkomnar också de sporrar för sysselsättningen som rambeslutet förverkligar på basis av överenskommelsen med arbetsmarknaden. Ju flere arbetstimmar som utförs, dess mindre hållbarhetsunderskott. Detta, bästa finansminister, är just den arbetslinje som har praktiserats med framgång av den borgerliga regeringen i Sverige och som ni nu nämner “työlinja”, som både höjer konkurrenskraften och minskar utslagningen. Arbetslöshet som eventuellt ärvs är den största risken också för utslagning.

Arvoisa puhemies! Kaikkein pienimpiä palkkatuloja saavien työtulo- ja perusvähennyksen korotukset poistavat, niin kuin on todettu, osan kannustinloukuista ja kannustavat siten työntekoon. Suuren nuorisotyöttömyyden kannalta on myös ilahduttavaa, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että nuorisomme syrjäytyy. On syytä kuitenkin muistaa, että työnantajalla tulee olla riittävät kannustimet nuorten työntekijöiden palkkaamiseen, jotta takuu voi olla toimiva.

Sopeutustoimien välttämättömyydestä huolimatta menojen leikkaaminen ei ole koskaan kivutonta yhdelläkään ainoalla hallinnonalalla. Maatalous joutuu nyt uusien leikkausten kohteeksi, mikä voi vähentää tuottajien käytettävissä olevia tuloja. Lisäksi eduskuntaryhmämme on huolissaan lapsilisien ja yliopistoindeksin jäädyttämisestä sekä opetustoimessa toteutettavista leikkauksista.

Mutta korjaavana, merkittävänä kertaluonteisena toimena on kuitenkin pidettävä noin 9 miljoonan euron osoittamista niin sanottuihin tutkimusinfrastruktuuripanostuksiin. Niin sanotulla kansallisella tutkimusinfrastruktuuritiekartalla on nykyisin itse asiassa 20 hanketta, joista 13 sisältyy yhteiseurooppalaiseen ESFRI-strategiaan. Kilpailukykymme kannalta on siksi erittäin tärkeää, että tuleva eurooppalainen tutkimusohjelma panostaa enemmän tämän tyyppisiin suuriin hankkeisiin sekä ansioiden perusteella valittaviin projekteihin kuin komissio on esittänyt.

Det är givet att svenska riksdagsgruppen tycker att det kan finnas vissa skönhetsfläckar i rambeslutet. En sådan är överföringen av en del av RAY:s avkastning till den allmänna statsbudgeten utan att ha förhandlat med berörda organisationer. Vi efterlyser här att regeringen noga överväger fördelar och nackdelar med beslutet. Det finns också risker förknippade med att teatrarnas, orkestrarnas och museernas indexjusteringar nästa år ska göras med tipsvinstmedel.

Värderade talman, arvoisa puhemies! Viktiga steg har tagits för att balansera den offentliga ekonomin men än är inte hållbarhetsunderskottet undanröjt. Vi måste stärka samförståndet och åtgärder bör vidtas, för annars kan vi inte tala om ett hållbart välfärdssamhälle.